Uutiset

Aktiiviset projektit

Päivitetty viimeksi 31. lokakuuta 2026

Käynnissä

v3: Kattava laadunvarmistuspaketti

27. syyskuuta 2026

Julkistus DrupalCon Europe 2026 -tapahtumassa

Tärkeimmät uudet ominaisuudet

• Testiydin yhdistetty Sa11y:n kanssa. Uusi yhdessä kehitetty sääntöjoukko lisää sisältötestien ydinsääntöjoukkoon kehittäjätestit, kontrastin tarkistuksen ja luettavuuspisteytyksen.
• Monikielisyyden tuki
• Mukautettujen testien rakentaja
• Hallintapaneelin ylläpitotyökalut
• Työkalu sivuston indeksointiin uusien tulosten lisäämiseksi.
• Antaa tietyille rooleille mahdollisuuden hylätä varoituksia sivustolaajuisesti tietyissä testeissä (onko tämä PDF saavutettava?).
• Jaettu konfiguraatio: roolipohjaiset testit ja raporttinäkymät erikseen kehittäjille ja sisällöntuottajille.

Ja ehkä tärkeimpänä projektin tulevaisuuden kannalta:

• Saimme apurahan tämän tukijaorganisaation käynnistämiseen, jotta voimme tukea nykyisiä käyttäjiä ja rahoittaa työtä tulevien projekti-ideoiden parissa.

v2: Hylkäykset ja raportit

2. maaliskuuta 2023

Kaksi vuotta sitten esittelimme Editoria11y-saavutettavuustarkistimen, heti käyttövalmiin Drupal-lisäosan, joka antaa tekijöille automaattisesti välitöntä palautetta ja hyödyllisiä vinkkejä sisällön parantamiseen.

Uskoimme sen täyttävän tarpeen, johon kukaan ei ollut vielä vastannut. Kaikki olemassa olevat vaihtoehdot olivat hyödyllisiä vain koulutuksen ja ahkeran käytön ansiosta, ja kokemus oli osoittanut, että tuhansien sisällöntuottajien kouluttaminen ja valvominen suuressa organisaatiossa ei ollut tehokas tapa ratkaista ongelmaa. Olimme varmoja, että onnistuakseen ohjelman oli oltava pitkälle automatisoitu ja annettava sisällöntuottajille kohteliaasti ”juuri oikeaan aikaan ajoitettua koulutusta”, kun se havaitsi yleisiä virheitä.

Se toimi.

Princetonissa se suurelta osin käänsi viestintäni suunnan. Alustoilla, joille se oli asennettu, siirryimme toistuvien sähköpostien lähettämisestä sisällöntuottajille – pyysimme niissä alt-tekstejä sekä parempia linkkejä ja otsikoita – siihen, että saimme sisällöntuottajilta kysymyksiä siitä, miten he voisivat parantaa kirjoittamistaan, jottei tarkistin merkitsisi sitä niin usein.

Ulkopuolella reaktiona oli riemu:

Itsenäisten vinkkien kirjoittaminen

v1:n vinkeissä käytimme ”tiivistelmä ja lisätiedot” -lähestymistapaa: lyhyt selitys ongelmasta ja linkki lisätietoihin.

Tämä oli parannus kehittäjille kirjoitettuihin työkaluihin verrattuna: vinkit olivat lyhyitä ja selkeitä. Mutta päätös siitä, minne linkittää, oli aina ongelma. Useat julkishallinnon ja korkeakoulujen käyttäjät kokivat tarpeelliseksi muokata vinkkejä poistaakseen linkit Princetonin dokumentaatioon, mikä teetti heillä lisätyötä. Niinpä kirjoitimme oletusvinkit uudelleen itsenäisiksi ja lisäsimme niihin esimerkit suoraan vinkin sisään.

Ero punaisten hälytysten (varmat ongelmat) ja keltaisten varoitusten (mahdolliset ongelmat) välillä osoittautui hämmentäväksi ja toisinaan ärsyttäväksi.

Niinpä muutimme keltaiset varoitukset ”manuaalisiksi tarkistuksiksi” selventääksemme niiden merkitystä ja lisäsimme painikkeet, joilla tekijät voivat hylätä varoituksia. ”Ohitetut” varoitukset piilotetaan vain painiketta napsauttaneelta henkilöltä; ”OK:ksi merkityt” varoitukset piilotetaan kaikilta sivuston muokkaajilta. Sivuston ylläpitäjät voivat päättää, kenellä on oikeus kumpaankin.

Hallintapaneelin luominen

Sivustojen omistajat valittivat usein, että työkalu löysi ongelmia mainiosti kaikkialta sivustolta, mutta sivustolaajuista raporttia ei päässyt tarkastelemaan mistään.

Uudelleenkirjoitus tuo mahdollisuuden synkronoida havainnot takaisin sivuston tietokantaan. Sivustojen omistajat voivat nyt selata havaintoja sivun tai ongelman mukaan ja tarkistaa, mitkä ongelmat on ohitettu tai merkitty OK:ksi – ja palauttaa ongelman, jos he ovat eri mieltä!

V2:n koodikierros kehittäjille

V2 oli lähes täydellinen uudelleenkirjoitus. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa:

• jQuery-riippuvuuden poistaminen mahdollistaa asennuksen useammille alustoille ja kaksinkertaistaa suorituskyvyn.
• Tarkistimen voi nyt määrittää tutkimaan useita toisistaan riippumattomia sivun osia (esim. artikkelin sisältöä ja sivun alatunnistetta).
• Tarkistin voi nyt testata elementtejä varjo-DOMin sisällä; sitä käyttävät monet verkkokomponentit ja JavaScript-kirjastot.
• Monet uudet parametrit helpottavat alustaintegraatioita. Esimerkiksi kaikki ongelmat voidaan ohittaa automaattisesti tietyillä sivuilla sellaisilta käyttäjiltä, jotka eivät vastaa kyseisen sivun sisällöstä mutta saattavat silti haluta tarkastella tuloksia tarvittaessa.
• Tarkistimen mukana tulee nyt useita perusteemoja ja parametreja värien mukauttamiseen.
• Automaattinen testaus auttaa ehkäisemään koodin regressioita.

A11yTalks 2024

11. kesäkuuta 2024

Drupal GovCon 2023

27. lokakuuta 2023

DrupalCamp NJ 2023

28. maaliskuuta 2023

v1: Ohjeet suoraan sivulla

11. maaliskuuta 2021

Hyvin saavutettavan verkkosisällön luominen on monimutkaista, ja se alkaa yleensä suurella määrällä koulutusta.

Tuttuja käytäntöjä on kitkettävä pois:

• Taulukoilla ei pidä luoda valesarakkeita
• Juoksevaa tekstiä ei pidä keskittää tai tasata molemmista reunoista
• Pelkkään visuaaliseen muotoiluun (fontin paksuus ja koko) ei pidä luottaa merkityksen välittämisessä käyttäjille, jotka saattavat kuunnella sisällön tai katsella sitä ”lukutilassa”

Uusia käytäntöjä on edistettävä:

• Kuvat tarvitsevat asiayhteyteen sopivan, merkityksellisen vaihtoehtoisen tekstin
• Sivut tarvitsevat todellisen rakenteen
• Linkeillä pitää olla merkitykselliset tekstit

Osa koulutuksistamme järjestetään toki siksi, että opetamme uusia käsitteitä, mutta jossain vaiheessa on kysyttävä: kuinka suuri osa uusien taitojen tarpeesta johtuu käsitteiden uutuudesta ja kuinka suuri siitä, että tuomme käyttöön uusia odotuksia päivittämättä työkalujamme? Vaikka jokin on uutta, se voi silti olla intuitiivista.

Opetuksia oikeinkirjoituksen historiasta

Vaihe 1: Syytä kirjoittajaa

Kirjatun historian alusta aina 1980-luvun alkuun asti syytimme kirjoittajaa, kun sana oli kirjoitettu väärin. Vastuu hyvän oikeinkirjoituksen oppimisesta oli kirjoittajalla.

Miten oikeinkirjoitustaan sitten paransi? Tämä kuulostaa tutulta:

1. Osallistuttiin koulutuksiin, joko yksityisopettajan johdolla tai luokkahuoneessa
2. Käteen annettiin opeteltavaksi listoja, ohjeita ja sanakirjoja – perinne, joka juontaa juurensa savitauluihin kaiverrettuihin muinaisiin nuolenpääsanakirjoihin.

Vaihe 2: Syytä sanakirjaa

Mutta 1980-luvulla jokin muuttui: kutsuttakoon sitä ”oikeinkirjoituksen vaiheeksi 2”. Suosituimmat tekstinkäsittelyohjelmat ottivat käyttöön oikeinkirjoituksen tarkistuksen.

Entä mitä syyttelylle tapahtui? Lähes yhdessä yössä syy siirtyi työkalun niskoille:

• Et tiedä, miten sana kirjoitetaan? Arvaa ja toivo, että vastine löytyy. Jos ei löydy, syytä sanakirjaa.
• Käytät oikeaa sanaa, jonka sanakirja merkitsee virheeksi, koska ei tunne sitä? Murise ja päätä, sivuutatko alleviivauksen vai napsautatko hiiren oikealla painikkeella ja lisäät sanan sanakirjaan.

Korjasiko oikeinkirjoituksen tarkistus kaikki kirjoitusvirheemme? Ei todellakaan. Mutta se auttoi. Ja se siirsi suuren osan taakasta ja vastuusta kirjoittajalta koneelle.

Tämä ei kuitenkaan ollut loppu…

Vaihe 3: Syytä kirjoitustyökalua

Viime vuodet ovat tuoneet uuden askeleen eteenpäin: tietokoneet ovat alkaneet kirjoittaa sanoja puolestamme:

• Ennakoivat algoritmit yrittävät arvata seuraavan sanan, seuraavan lauseen, ehkä jopa kokonaisen tekstiviestivastauksen.
• Automaattiset muotoilutyökalut yrittävät muuntaa tähtimerkit, numerot ja kirjaimet listoiksi sekä lyhytkoodit erikoismerkeiksi ja emojeiksi jne.
• Sanelutyökalut yrittävät tunnistaa käsitteitä voidakseen valita homonyymien välillä.

Ja ketä syytetään, kun kaikki hajoaa käsiin? Työkalua!

Sosiaalisen median koostesivustot rakastavat noloja ”En tarkoittanut tuota!” -kuvakaappauksia.

Editoria11y on askel kohti vaihetta 2

Koulutuksissamme puhumme paljon testaamisesta ja esittelemme useita varsin hyviä testaustyökaluja. Mikään niistä ei löydä kaikkea: ihmisen on tarkistettava esimerkiksi sellaiset periaatteet kuin ”asioiden selittämisen välttäminen väreihin tai sijaintiin viittaamalla”; työkalut löytävät tyypillisesti hieman alle puolet sivuston todellisista ongelmista. Mutta työkalut löytävät erittäin hyvin monia yleisiä virheitä toimituksellisesta sisällöstä.

Ongelmia on kuitenkin kolme:

1. Useimmat ovat manuaalisia työkaluja. Sisällöntuottajalle on täytynyt opettaa niiden käyttö, hänen on muistettava niiden olemassaolo kirjoittaessaan ja vielä muistettava käyttää niitä, kun työ on valmis. Nämä kolme heikkoa kohtaa yhdessä jättävät suuren osan (suurimman osan?) sisällöstä tarkistamatta.
2. Ne merkitsevät liikaa. Ne eivät merkitse vain tekijän juuri tekemiä virheitä, vaan myös suunnittelijan aiheuttamia väriongelmia, kehittäjän aiheuttamia teknisiä ongelmia, tiedoksi tarkoitettuja rakenne-elementtejä ja niin edelleen. Tämä nostaa koulutuksen rimaa: tekijöiden ei tarvitse vain ymmärtää työkalua, vaan heille on myös opetettava sivuuttamaan luettelo vääriä hälytyksiä tai hyvinkin todellisia asioita, joiden korjaaminen ei ole heidän vastuullaan tänään, juuri tätä artikkelia kirjoittaessa.
3. Automaattisten työkalujen toimintamalli on yleensä ”indeksoi sivusto, käy hallintapaneelissa”. Tässäkin oletetaan, että tekijä on koulutettu käymään hallintapaneelissa ja muistaa tehdä niin.

Niinpä Princeton ryhtyi tekemään jotain uutta: verkkosivustoon integroitua, automaattista tarkistinta, joka keskittyisi vain yleisiin toimituksellisiin virheisiin.

Automaattisuus on… vaikeaa.

1. Automaattisten tarkistimien on oltava hienovaraisia: liian tungettelevina ne keskeyttävät ja turhauttavat tekijää. Liian kohteliaina niistä voi tulla helposti sivuutettavaa taustamelua.
2. Automaattisten tarkistimien on oltava erittäin suorituskykyisiä: jos sivu nytkähtelee tai takeltelee niiden käydessä, tekijät alkavat inhota niitä ja poistavat ne käytöstä.
3. Automaattiset tarkistimet tarvitsevat aloittelijaystävällisiä vinkkejä. Monet tekijät kuulevat tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa merkinnöistä, rakenteesta ja kielestä, jotka tekevät heidän sisällöstään saavutettavampaa. Varoitusten kielen on oltava yksinkertaista ja epäteknistä, ja niissä on oltava käytännön neuvoja sisällön parantamiseen.

Niinpä aloitimme työkalusta, joka oli näitä tavoitteita lähimpänä: Sa11y Toronto Metropolitan University -yliopistosta. Otimme sen testiarkkitehtuurin ja käyttäjäystävällisen ratkaisun, jossa tietopaneeli yhdistyy työkaluvinkkeihin, ja käytimme puoli vuotta työkalun mukauttamiseen: saimme testit suoritettua aina automaattisesti, optimoimme suorituskykyä, hioimme työkaluvinkkejä ja loimme pitkän luettelon asetuksia, joiden avulla kehittäjä voi nopeasti sovittaa työkalun mille tahansa alustalle.

Tältä se näyttää nyt:

Kun tekijä on kirjautunut sivustolleen, Editoria11y:n painike näyttää kunkin sivun ongelmien määrän ja tyypin (läpäisty, manuaalisia tarkistuksia tarvitaan, todennäköisiä ongelmia löytyi). Napsauttamalla hän saa näkyviin korostukset ja vinkit suoraan sisällössä. Jos virhe on uusi, koska hän tarkastelee juuri muokkaamaansa sivua, paneeli avautuu automaattisesti.

Maaliskuussa 2021 tämä tarkoittaa, että yli 400 Princetonin verkkosivustoa tarkistaa automaattisesti seuraavat asiat:

• Hyvä asiakirjan jäsennys
  • Ohitetut otsikkotasot
  • Tyhjät otsikot
  • Erittäin pitkät otsikot
  • Epäilyttävän lyhyet lainaukset, jotka saattavat todellisuudessa olla otsikoita.
• Tekstivaihtoehdot
  • Kuvat ilman alt-tekstiä
  • Kuvat, joiden alt-tekstinä on tiedostonimi
  • Kuvat, joiden alt-teksti on erittäin pitkä
  • Alt-teksti, joka sisältää tarpeettomia sanoja, kuten ”kuva aiheesta” tai ”valokuva aiheesta”
  • Linkeissä olevat kuvat, joiden alt-teksti näyttää kuvailevan kuvaa eikä linkin kohdetta
  • Upotetut visualisoinnit, jotka yleensä vaativat tekstivaihtoehdon
• Merkitykselliset linkit
  • Linkit ilman tekstiä
  • Linkit, joiden tekstinä on tiedostonimi
  • Linkit, joiden tekstinä on vain yleisluonteinen ilmaus: ”klikkaa tästä”, ”lue lisää”, ”lataa” jne.
  • Linkit, jotka avautuvat uuteen ikkunaan ilman ulkoisen linkin kuvaketta
• Yleinen laadunvarmistus
  • Varmistetaan, että käytetään listamuotoilua eikä tähtimerkkejä, numeroita ja kirjaimia
  • SUURIA MÄÄRIÄ CAPS LOCK -TEKSTIÄ
  • Taulukot ilman otsikoita ja taulukot, joissa on asiakirjaotsikoita (”Otsikko 3”) taulukon otsikkosolujen (<th>) sijaan
  • Linkit PDF-tiedostoihin ja muihin asiakirjoihin, jolloin käyttäjää muistutetaan testaamaan ladattavan tiedoston saavutettavuus tai tarjoamaan vaihtoehtoinen, saavutettava muoto
  • Upotetut videot, jolloin käyttäjää muistutetaan lisäämään tekstitykset
  • Upotetut äänitiedostot, jolloin käyttäjää muistutetaan tarjoamaan litteraatti
  • Upotetut sosiaalisen median sisällöt, jolloin käyttäjää muistutetaan lisäämään alt-tekstit

Olemme julkaisseet JavaScript-kirjaston yhteisölle, luoneet heti käyttövalmiin Drupal-integraation ja aloittaneet työn vastaavan WordPress-integraation parissa.

Kohti vaihetta 3: Oletuksena saavutettava

Monella tapaa Editoria11y on väliaikainen ratkaisu. Useimmat sen löytämät virheet syntyivät, koska asetimme sisällöntuottajille uusia odotuksia (”merkitse sisältösi hyvällä rakenteella”), mutta annoimme heille työkaluja, jotka kannustivat päinvastaiseen.

Tie eteenpäin on tehdä saavutettavan sisällön luomisesta helpompaa ja niin automaattista kuin mahdollista. Miltä se näyttää, ei ole vielä selvää, mutta siihen kuuluu todennäköisesti esimerkiksi:

• Käytettävissä olevien valintojen uudelleenarviointi. Esimerkiksi: jos kehotamme jatkuvasti käyttäjiä olemaan tasaamatta tekstiä verkossa, eikö olisi aika poistaa ”tasaa molemmat reunat” -painike?
• Oletusvalintojen uudelleenarviointi. Esimerkiksi: useimpien sisällönhallintajärjestelmien oletustaulukossa ei ole otsikoita. Käyttäjän vastuulla on tietää, että pitää napsauttaa ”ominaisuudet” ja lisätä saavutettavuusominaisuudet; ehkä olisi aika kääntää tämä toisin päin?
• Ennakoivan muotoilun ja ”työnteon aikaisen vihjaamisen” pohtiminen. Jos käyttäjä lihavoi kokonaisen rivin, voimmeko ehdottaa, että hän tekisi siitä otsikon? Jos käyttäjä on valitsemassa otsikkoa, voimmeko arvata, mitä otsikkotasoja hän saattaa haluta, sen sijaan että annamme hänelle kuusi vaihtoehtoa? Voimmeko tarjota juuri oikeaan aikaan ajoitettua koulutusta vaikeista käsitteistä?